Header 2016

  • fatpipelogo
  • gutzLogoPayoffPos
  • Båsk
  • IntersportVaasa
  • vaasa vasa logo
  • carrot logo 01
  • asics
  • zoner
  • pohjalainen
  • gutzLogoPayoffPos
  • Båsk
  • rstudio
Virhe
  • Virhe ladattaessa syötteen tietoja
perjantai, 02 kesäkuu 2017 21:06

SB Vaasan 04-pojissa pelaava Áron toimii Oranssien salibandysuurlähettiläänä Unkarissa

Luca_vasemmalla_ja_Aron_mailojen_kanssa.jpg

Kello on tasan 16:00, toimiston ovelta kuuluu varovainen koputus. Sisälle astelee Fazekasin perheestä äiti Katalin, iloisesti hymyilevä Luca, jonka päätä koristaa SB Vaasan panta, reippaasti kättelevä Áron sekä TPS:n futistakkiin sonnustautunut pitkänhuiskea perheen vanhin poika, jonka nimi menee allekirjoittaneelta ohi. Áron pelaa SB Vaasan 04-pojissa ja Luca E-tytöissä. Perhe on kotoisin Unkarista ja muuttivat viisi vuotta sitten Suomeen. Asiointi perheen kanssa onnistuu sujuvasti Suomeksi. Àronin ja Lucan puheesta ei edes huomaa, ettei Suomi ole heidän äidinkielensä.

Fazekasit ovat tulleet toimistolle seuran kutsumana. Saimme tietoomme, että Áronilla olisi valtava halu harrastaa salibandyä kesälläkin, mutta asian haastavaksi tekee kesän viettäminen Unkarissa, jossa salibandy ei ole mikään juttu. 

Päätimme auttaa Áronia ja ehkä samalla omalta osaltamme viedä vähän salibandykulttuuria myös Unkariin, jossa kyllä palloillaan urakalla, mutta ei maila kädessä. Kävin edellisenä iltana edustusjoukkueemme harjoituksissa ja keräsin harjoitusten jälkeen pelaajilta ylimääräisiä mailoja. Oli hieno huomata, kuinka pelaajamme syttyivät ajatukselle. Nylundin Kevin harmitteli, kun hänellä ei ollut ylimääräisiä mailoja laukussaan, mutta lupasi hakea niitä kotoa ja tuoda toimistolle. Toinen pelaaja pysäytti minut ja pyysi odottamaan, hänellä olisi kopissa pari ylimääräistä mailaa, hän kävisi hakemassa ne. Tavoite täyttyi ja sain kerättyä toistakymmentä mailaa, hienoja miehiä meillä. Osansa teki myös yhteistyökumppanimme Fat Pipe, joka lahjoitti mailoja tätäkin tempausta varten.

Hetken hiljaisuuden jälkeen Luca uskaltautuu juttelemaan kanssani kesän suunnitelmista ja salibandyn pelaamisesta yleensäkin. Suomeen muuttaessaan Luca ei ollut kuullutkaan salibandystä. Jossain vaiheessa hän alkoi ihmetellä mitä noilla mailoilla tehdään, joita niin monet kantoivat mukanaan. Pian Luca oli itsekin samanlainen maila kädessään harjoituksissa. Sillä tiellä ollaan edelleen ja nyt salibandy on nuorella miehellä jo niin vahvasti veressä, että hän kokee asiakseen opettaa lajin saloja myös sukulaisilleen Unkarissa. 

Áron on tosissaan. Valmistelut ovat jo hyvässä mallissa. Facebookiin on perustettu ryhmä, jossa kesätoimintaa salibandyn parissa suunnitellaan. Tarkoitus on pelata kesäliigaa, osa joukkueistakin on jo valmiina. Paikallinen liikunnanopettaja on luvannut etsiä sopivan koulun salin, jota nuoret pääsevät pelitarkoituksiinsa kesän ajaksi käyttämään. Myös koulun välineitä saa lainata, mutta ne eivät Áronin mukaan vastaa suomalaisten käsitystä salibandymailoista. Poika on selvästi innoissaan kertoessaan kesäliigasta ja salibandyn salojen opettamisesta sukulaisille ja heidän kavereilleen. Uimassakin kuulemma tulee välillä käytyä, mutta sitten puhe palaa taas salibandyyn. Mikä lajissa sitten on Áronin mielestä hienointa. Pelaaminen kavereiden kanssa, vastaus tulee kuin tykinsuusta. Niinhän se on, pelaaminen on hauskaa ja aina hauskempaa mitä enemmän siinä on kavereita mukana. 

Avaan lattialla olevan laatikon, nostan sieltä pelaajien ja Fat Pipen antamia mailoja ja kysyn äidiltä, saisivatko he nämä kulkeutumaan Unkariin asti, jotta lapset saisivat kunnon pelivälineet. On kuin joku kääntäisi katkaisimesta liekit heidän silmiinsä. Ilo ja kiitollisuus ovat aitoa. Niiden näkeminen on mahtavin kiitos mitä tästä voi itse saada. Perhe palaa syksyksi taas Vaasaan. Mailat ja pallot jätetään kesäliigan pelaajille ja toivotaan, että heille syttyy samanlainen kipinä pelaamiseen, mitä Áronille ja Lucalle on syttynyt.

Teksti: Jukka Leino

Luettu 838 kertaa

SB Vaasa Twitterissä

Pohjalaisen uutissähkeet: