Fuusion myötä myös ennen Wizardsissa toiminut naisten joukkue aloitti pelaamisen SB Vaasan lipun alla. Naisilla oli alkuun hankaluuksia löytää valmentaja itselleen, mutta miesten edustusjoukkueen valmentajien Tuomo Kangasluoman ja Teemu Kuusisaaren avulla joukkue sai toimintansa käyntiin. Seuran ensimmäisellä kaudella miehet pelasivat 2-divisioonaa ja naiset 1-divisioonaa.
Vuonna 2003 evp. luutnantti Simo Kourio innostui salibandystä ja etenkin junioripuolen kehittämisestä. Lähinnä aikuisten edustusjoukkueita pyörittänyt seura oli jäsenmäärältään lilliputti-luokassa. Kourion aktiivisuuden myötä SB Vaasa sai nopeasti tuulta purjeisiinsa ja alkoi kasvaa kovaa vauhtia. Kaudella 2005-2006 SB Vaasassa oli jo 239 lisenssipelaajaa. Jäsenmäärä kasvoi vielä kaudella 2006-2007 292 lisenssipelaajaan, mutta sen jälkeen kehitys pelaajamäärissä mitattuna pysähtyi muutamaksi vuodeksi.
Aikuisten puolella kausi 2003-2004 päättyi riemukkaisiin nousujuhliin. Fuusion tavoite, nousu valtakunnalliseen 1-divisioonaan otti kaksi vuotta, mutta toteutui kuitenkin. Tuohon aikaan salibandyn 1-divisioonaa pelattiin kahdessa lohkossa (itä ja länsi). Taival 1-divisioonassa kesti kolme kautta ja kauden 2006-2007 päätteeksi SB Vaasa tippui takaisin 2-divisioonaan.
Putoamiseen päättynyt kausi hankaloitui jo alussa, kun toiseen kauteensa joukkueen pää- ja samalla ainoana valmentajana lähtenyt Sebastian Freudenthal muutti kesällä 2006 Helsinkiin. Vastuun joukkueen valmentamisesta otti edelliset kaksi kautta joukkueessa pelannut turkulainen Jani Blankenship, vain kaksi viikkoa ennen kauden alkua. Valmennuskokemusta Blankenshipille ei ollut ennen tätä kertynyt käytännössä lainkaan. Olkapäänsä edellisellä kaudella loukattuaan, hän oli autellut Freudenthalia, mutta siinä oli kaikki kokemus valmentamisesta. Joukkueen peli ei lähtenyt oikein missään vaiheessa lentoon ja joukkue keräsikin ainoastaan viisi voittoa koko kauden aikana.
Marko Luoma liittyi kaksi ottelua ennen runkosarjan päätöstä valmennukseen ja hoiti putoamiskarsinnat Blankenshipin ollessa jo ennen valmennuspestiä sovitulla Australian-matkalla. Tämäkään ei estänyt joukkuetta putoamasta. SB Vaasa oli lopulta 10 pisteellään yhdessä Nibacoksen kanssa selkeästi sarjan heikoimmat joukkueet. Sijan ylempänä ollut AFC Campus keräsi 10 voittoa ja 21 pistettä, joten SB Vaasa ei lopulta päässyt edes lähelle suoraa säilymistä.
Putoamisen jälkeen Vaasassa nousi puheeksi SB Vaasan ja Woodcuttersin yhdistyminen. Yhdistymisajatuksen tausta oli hyvin samanlainen kuin aiemman fuusion. Miksi kilpailla pienellä paikkakunnalla samoista pelaajista. Kaikki munat samassa korissa joukkueella olisi aito mahdollisuus nousta 1-divisioonan huipulle ja tulevaisuudessa liigaan asti. Aika ei kuitenkaan ollut vielä oikea ja molemmat joukkueet jatkoivat tahoillaan. SB Vaasan putoamisen seurauksena nähtiin myös jonkun verran pelaajaliikehdintää Woodcuttersin riveihin. Pikkuhiljaa alettiin viheltämään SB Vaasan edustusjoukkueen viimeisiä hengenvetoja. Kauden 2008-2009 päätteeksi niin sanottu edustustoiminta SB Vaasassa lopetettiin.
