”Hänenlaisiaan positiivisuutta ympärilleen kylväviä kavereita ei kovin usein tapaa”

Yksi paita on nostettu Botniahallissa roikkumaan, merkiksi siitä, että pelinumero 21 on SB Vaasassa nyt ja tulevaisuudessa jäädytetty. Woodcutters-96:n musta paita kuului 26-vuotiaana syöpään menehtyneelle Lasse Mäkiselle (kuvassa oikealla), jonka muisto-ottelu pelataan lauantaina 10.2. klo 16. Vastassa on jyväskyläläinen O2, joukkue, jota Lasse peliurallaan myös edusti.

Opiskeluiden perässä Vaasaan muuttanut Lasse teki joukkuekavereihinsa lyhyessä ajassa lähtemättömän vaikutuksen. Hän oli iloinen kaveri, jolta eivät kepposet ja huumori loppuneet kesken. Jyväskyläläislähtöinen pelimies sopi vaasalaisten joukkoon kuin nenä päähän.

SB Vaasan kapteenistoon kuuluva Joona Kukko edusti Woodcuttersia Lassen kanssa yhtä aikaa. Parhaan kuvan Lassesta saa pelikaverin kertomana.

”Ystävä, pelikaveri, ykköskentän sentteri. Viime näkemästä on vierähtänyt kohta 6,5 vuotta. Silti hymyilevät kasvot näkyvät kirkkaina mielessäni. Tässä pari muistoa matkan varrelta:

Kesätreenejä oli vedetty vuoden 2011 elokuusta lähtien ja Lasse oli paikalla Pihvin (Marko Luoma) apuna aina, kun voimat antoivat myöden. Antamassa vinkkejä meille nuoremmille pelaajille. Edellisellä kaudella vinkkejä ja namupasseja oli vielä saatu kentän puolella.

Yksi erätauko tulee mieleen, kun sen aikainen ykköskenttämme (Kimmo Lintala/Lasse Mäkinen/Jussi Huovinen) tuskaili maalinteon kanssa ja hieman tulisieluinen Lintala-Huovinen-parivaljakko otti yhteen erätauolla. Kimmo oli taas antanut Jussille pomppivan syötön tai toisinpäin. Lasse rauhoitteli jätkiä rennolla äänensävyllä, jonka jälkeen piirteli hyvillä mielin fläppitauluun jotakin. Sitä en koskaan nähnyt, mitä sinne piirrettiin, mutta kyseinen ketju teki päätöserään neljä maalia ja voitimme pelin. Lasse oli pukukoppipelaajanakin loistava. Aina kentällä kuitenkin tosissaan, mutta pilke silmäkulmassa.

Muutama päivä Lassen menettämisen jälkeen matkustimme joukkueen kanssa Kirkkonummelle vieraspeliin. Järkyttävistä lähtökohdista huolimatta voitimme selkein lukemin ja tasaviisikoin pelatessamme emme päästäneet yhtään maalia. Ennen ottelua oli sovittu, että tämä hoidetaan Lasselle. Sellaista taisteluilmettä tuskin kukaan oli Woodiksen aikana koskaan nähnyt.

Nykyjoukkueemmekin olisi varmasti vahvempi Lassen läsnäololla. Hänenlaisiaan positiivisuutta ympärilleen kylväviä kavereita ei kovin usein tapaa.”

Joona Kukko, #88